Leo Backman 4/2001 Iikoolainen - Lasse Riikonen
 
Nuoruusaika Mustiolla
Leo Backman syntyi Mustiolla 6.4.1924 veljessarjan nuorimpana. Muut veljet olivat nimeltään Elis, Paul ja Jarl, joista Paul on varmasti tuttu monille IK-32:n pyöräilyhistoriaa tuntevalle. Nuoruudessaan Leo edusti Lohjan Louhea ja harrasti monipuolisesti eri urheilulajeja. Juoksu ja varsinkin hiihto olivat hänelle rakkaimmat lajit. Paul auttoi suhteillaan Leoa hankkimaan 15-vuotiaana ensimmäisen kilpapyöränsä Helsingin Laatupyörästä. Pyörän merkki oli Automoto. Veli Jalle (Jarl) ajoi samanlaisella ranskalaisella pyörällä ja oli Leolle lenkkikaverina.

 

Muutto Helsinkiin, opiskelua ja työtä sodan varjossa

Leo muutti veljensä Jallen kanssa Helsinkiin vuonna 1940. Siellä hän aloitti merkonominopinnot Bulevardilla sijaitsevassa koulussa ja pääsi töihin Stockmanille. Samana vuonna hän liittyi luontevasti Stockmanin urheiluseuraan. Seuraavana vuonna Leo liittyi edellisen lisäksi IK-Örneniin, joka oli suunnistusseura mutta johon oli samana vuonna perustettu hiihtojaosto. Hän oli Stockmanilla töissä aina vuoteen 1942, jolloin hän 18-vuotiaana lähti varusmiespalvelusta suorittamaan Dragsvikiin. Samalla opinnot keskeytyivät siltä erää. Suomi tarvitsi miehiä armeijan vahvistukseksi; ilmassa oli revanssihenkeä Talvisodan päättäneen rauhan epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi.

Taisteluiden melskettä mutta vähän urheiluakin tilanteen salliessa
Leon varusmiesaika kesti vain kaksi kuukautta, jona aikana hänelle myönnettiin kaksi kertaa viikossa urheiluvapaata johtuen siitä, että hänen urheilutaustansa tunnettiin. Sotaväen pikakurssi johtui Suomen ylimmän johdon päätöksestä, joka valtuutti armeijan aloittamaan Jatkosodan Neuvostoliittoa vastaan. Leo siirrettiin kranaatinheitin komppanian mukana Jessoilan lähelle Petroskoihin. Hyökkäysvaiheen loputtua ja tilanteen vakiinnuttua asemasodaksi, oli aikaa järjestää sotilaille vaihtelua urheilukilpailujen muodossa. Leo oli mm kerran ampumajuoksukilpailuissa viides ja suunnistuksessa ensimmäinen. Vuonna 1943 hänet siirrettiin Syvärille, jossa hän haavoittui ja ruhjoutui jäätyään räjähdyksessä sortuvan tukkikasan alle. Sotilassairaalan jälkeen Leo oli kuusi kuukautta toipilaana Hangossa. Hänen esimiehenään oli iskelmämusiikin sanoittajana tunnettu Palle Hirviseppä ja tehtävänä venäläisten sotavankien vartiointi. Kyseisenä vuonna 1943 haavoittui myös hänen vanhempi veljensä Jalle saatuaan läpi menneen osuman venäläisen luodista. Hänen pelastumisensa oli hiuskarvan varassa. Rohkeutta ja päättäväisyyttä osoittaen oli aseveli pimeyden turvin ryöminyt venäläisten asemien eteen ja raahannut vaatteista repien henkitoreissaan olleen Jallen omien puolelle. Leon haavoittuminen oli sen verran vakava, että hänet luokiteltiin B-mieheksi, eikä hän enää joutunut rintamalle. Sodan loppu sujui venäläisten vankien vartijana ja heidän kuljetustensa valvojana sodan päätyttyä takaisin Neuvostoliittoon. Leo vapautui armeijan palveluksesta 1944 joulukuussa.

Sodan jälkeen paluu työhön ja opiskelemaan, Leo avioituu
Vuonna 1945 Leo meni takaisin Stockmanille töihin ja aloitti uudelleen keskenjääneet opinnot. Hän valmistui merkonomiksi vuonna 1947. Samaan vuoteen osui muitakin merkittäviä tapahtumia. Keväällä Leo kihlautui Caritansa kanssa Helsingissä ja kihlajaismatka tehtiin IK-32:n kuorma-auton lavalla Porvooseen juoksukilpailuihin. Kesä meni ja ripeänä miehenä Leo vei jo syksyllä Caritansa vihille. Esikoinen perheeseen syntyi 1949.

Leo liittyy IK-32:een, pyöräilyä, juoksua, hiihto vie miehen mennessään
Leo pyöräili vuoden 1945 aktiivisesti liityttyään IK-32:n riveihin ja osallistui mm Porvoonajoihin. Leon lapsuudentuttu juoksija Evert Heinström houkutteli hänet IK-32:n yleisurheilupuolelle harrastamaan juoksemista. Vuoden kestäneen pyöräilyjakson jälkeen Leo oli vuoteen 1949 IK-32:n yleisurheilujaoksen jäsen. IK-Örnenin riveissä hiihto alkoi kiinnostaa yhä enemmän ja suunnistus oli kesäisin täydentävänä lajina. Pitkät työpäivät pakottivat siirtämään harjoitteluajat talvella arveluttavan myöhäisiksi. Joskus harjoittelu alkoi vasta klo 22.00 ja päättyi pahimmillaan klo 2.00! Munkkivuoren kartanon pelloilla kiertelevälle harjoitusladulle antoi valoa Pitäjänmäessä olevan Strömbergin tehtaan valot. Menestystäkin hiihdossa tuli. Leo voitti mm Herttoniemen hiihdot 1948-1949 ja oli Lahden hiihdoissa kahdeksas 1949. Kilpahiihto jatkui aktiivitasolla vuoteen 1957. Suunnistusta Leo harrasti vielä 60-vuotiaitten sarjassa.

Oma yritys, tuotteita leikkikaluista ja uistimista menestystä niittäneisiin puutarjottimiin
1947 Leo perusti Veljekset Backman Ky:n yhdessä veljiensä Paulin ja Jallen kanssa. Alussa valmistettiin todella leikkikaluja ja myös puisia uistimia. Sitten syntyi oivallus valmistaa tarkkojen muottien välissä puuviiluista ja filmi- tai pulveriliimakerroksista kovassa puristuksessa käytännöllisiä puutarjottimia. Ensimmäinen tarjotin syntyi 1949. Tarjottimilla oli kysyntää, tuote oli hyvä, joten tehtailijana vietetyt vuodet olivat työntäyteisiä eivätkä aina vailla huolia. Leo myi tehtaansa 1984 ja rupesi eläkkeelle 61-vuotiaana.

Seuratoiminta ja edustustehtävät
Pitkä urheilu-ura ja kuuluminen eri urheiluseuroihin on tuonut mukanaan myös edustustehtäviä. Leo on ollut FSS:n, Finlands Svenska Skidförbundetin puheenjohtajana ja on nykyään sen kunniapuheenjohtaja. Hän on myös Vanhat Hiihtoveikot-yhdistyksen jäsen ja on ollut sen tilintarkastajana. Leo on ollut kaikkiaan 27 vuotta Hiihtoliiton valtuustossa ja niistä kymmenen vuotta varapuheenjohtajana. Hän on ollut myös Hiihtoliiton johtokunnassa yhdeksän vuotta. Vuokatin säätiön johtokunnassa hän on toiminut kahdeksan vuotta. Hän on ollut myös eri tehtävissä mukana Hiihtoliiton sekä Olympiakomitean edustusmatkoilla. Tehtävät ovat vieneet hänet eri puolille Eurooppaa ja aina Japanin Sapporoon ja Kanadan Thunderbay:hin asti.

Tämän päivän kuulumiset
Leo nauttii hyvin ansaituista eläkepäivistään kotonaan Kauniaisissa Carita vaimonsa kanssa. Tärkeä tukikohta on myös Velskolassa sijaitseva mökki puutarhapalsoineen. Kesä kuluu paljolti mökillä puuhaillen ja välillä palataan Kauniaisiin, sillä välimatkahan ei ole pitkä. Kuntoaan Leo pitää yllä metsämarsseilla, pyöräilemällä ja talvella hiihtämällä. Huono etelän lumitilanne on ajanut miehen vuosittain Lappiin huhtikuussa, jossa hiihtokilometrejä kertyy pari sataa per vuosi. Urheilutausta on varmasti yksi syy, miksi Leo vaikuttaa nuorekkaalta ja hyväkuntoiselta. Hän on hyvä esimerkki siitä, että kuntourheilua kannattaa jatkaa aktiiviuran jälkeen jokainen mieltymystensä mukaan.